Peittoa pukkaa
Tässä niitä nyt on jo jonkun verran. Pikkuhiljaa hahmottuu. Tuleepi rakkaan ystävän peittoihin. Ihanaa kun saa tällaisia neuloskella; ajatukset vaeltelee... Neulominen on jotain niin ihanaa, että ei sanotuksi saa. Niinkuin se paljon maisteltu suklaapatukka aikoinaan. Ei oo enää sitä mainosta telkkarissa näkynyt. On uudet viekoitukset...
Tavallisesti kuuntelen neuloessani kirjoituksia joita on lehdissämme.
Tekniikka on edelleen tätä omaa muunnelmaani dominoneuloksesta. Taidanpa laitella tarkempaa selitystä seuraavaan kirjoitelmaan. Kuvien kanssa.
2 kommenttia:
Wau, wau! Onko noita paloja noin paljon jo? Tosi hyvältä näyttää! Hienoo! Olet tosi tarkka ja värisilmä on kohallaan. Minkälaisia aiheita oot kuunnellu viimeaikoina??
Todella upeita ja kauniita peittoja. Ihailen kärsivällisyyttäsi ja värisilmääsi.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu